“Vieläkin muistan”

Montakin tarinaa löytys, mutta ehkä koskettavin tapaus oli ihan 2000-luvun alussa, kun hain yhen kyytin TYKSin ensiavusta.

Vanha mamma oli käyny sydänoireitten takia tutkimuksissa ja pääsi samana iltana kotiin. Puolessa välissä matkaa kuului huokaisu takapenkiltä ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Mamma voihki, että joo on, mutta että jos kottiin pääsis. Vilkaisin matkustajaa ja mamma oli ihan vitivalkoinen ja hikinen ja päätin tehä uukkarin ja viedä mamman takaisin TYKSiin. Soitin sinne ja hoitajat tuli ovella vastaan ja otti mamman haltuun.

Reilun viikon päästä oli taas kyyti TYKSiin ja miten sattukaan, että sama mamma tuli autoon. Oli suoni pallolaajennettu ja henki pelastettu. Ei se mua muistanu, tietenkään, kun oli sillon niin pelossaan ja tuskissaan, mutta minä muistin hänet. Vieläkin muistan.

– Kari